Qeriuaannartoq: Issittumi nuna qeriuaannartoq aakkiartorpoq
Issittumi nuna qeriuaannartoq ilaatigut sumiiffinni arlalinni aakkiartorpoq. Tamatuma kinguneraa, gassit silaannarmik kissakkiartortitsisartut CO2 (kuldioxid) aamma CH4 (metan) nunap iluaniit seerilernerat. Kinguneqartarportaaq nunap nerumittunngorneranik, illut, aqquserngit, miitarfiit nunallu iluaniittut ruujorit tunngaviisa aalaakkaajunnaarat.
Nunarsuup ilaani ima issitsigivoq, nuna qeriuaannarluni. Tamanna qeriuaannartumik taaneqartarpoq, nunap iluata nunallu kissassusaat ukiut marluk ingerlanerini 0°C qaanginngikkaangagu.
Nunarsuup avannaani nuna qeriuaannartoq
Najoqqutaq: Nunataryuk: Permafrost coast maps,
GRID-Arendal / Nunataryuk, 2020.
Aallerfik grida.no
Qeriuaannartup siaruarsimanera annikilliartorpoq
Nunap qaleriiaarnerisa qalleq qeriuiaannartumiittumi tassaavoq qaleriiaani allanngorartoq. Qaleriiaani allanngorartoq silaannarmiittuuvoq taamaalillunilu silaannaap kissassusaanik kissanneqarsinnaalluni. Taamaalilluni silaannaap kissassutaata qaleriiaani allanngorartup kiassusaa ukiup ingerlanerani allanngorartittarpaa. Qaleriiaani allanngorartup kissassusaa aasap ingerlanerani 0°C qaangersinnaasarpaa.
Assimi takuneqarsinnaapput qeriuaannartumiittumi qaleriiaat. Qallerpaavoq qaleriiaani allanngorartoq, naasulik kiassutsip 0°C ukiup ingerlanerata ilaani qaangertarmagu. Qaleriiaap allanngorartup tullerivaa qeriuaannartoq, naasut kingaatsuaqqamik naajartortarfiat kiassutsip 0°C ataassimammagu. Qaleriiaani qeriuaannartumiiffik aamma sermertaqartarpoq. Taakkua pinngortarput, qaleriiaani allanngorarfiusuni qeriuaannarfiusunilu quppaqalersarmat ukiukkut qaleriiaat taakkua qerrukkaangata. Qaleriiaani allanngorarfik aasakkut aakkaangat, imeq quppanut qaleriiaat allanngorarfimmiit kuussinnaasarpoq, tassanngaaniillu qaleriiaani qeriuaannarfimmi quppanut ingerlaqqittarluni, tassanilu imeq qerisarluni. Taamaalilluni qaleriiaani qeriuaannarfimmiittumi qerinertaqalersinnaasarpoq.
Assiliisoq: Benjamin Jones, USGS. Public domain (suliarinnittoq)
Sumiiffinni arlalinni qaleriiaani allanngorartoq ukiuni kingullerni itinerusumiilersimavoq. Taamaalilluni qaaleriiaani nunap iluani itinerusumi kissassuseq 0°C qaangersinnaasalersimavaa, qeriuaannartoq itinerusumiilersimalluni.
Qeriuaannartumut nalunaarsuutit: Uani takusinnaavatit qeriuaannartumut nalunaarsuutit Kalaallit Nunaanni ilooqarfinniit pingasuneersut, tassa Ilulissat, Sisimiut aamma Kangerlussuaq.
Kurvit takutippaat, taaneqartartoq temperatur-profil (kissassutsip piffissap iluani nalunaarsorneqarnera) nunami meteritut issussusillip iluani.
Malugiuk titarnerit x aamma y takussutissani pingasuni assigiinngimmata.
Qalliuvoq qaleriiaani allanngorartoq, aasakkut kiassuseq 0°C qulaassinnaallugu.
Qaleriiaat allanngorartup ataaniippoq qaleriiaaq qeriuaannartoq, 0°C ataaniittuaannartoq.
Kissarneq qaffakkaangat qaleriiaarlu allanngorartoq issunerulerluni, qeriuaannartup ilaa aattarpoq.
Kurvit ”trompetkurve”-nik taaneqartarput, trompetitut isikkoqarmata.
Takussutissiat akornanni nikittaqattaariarit malugalugulu illoqarfiit taakkua pingasut akornanni assigiinngissuseq. Takussutissat sineriammut qanittut sanilliussinnaavatit kiisalu avannamut, kujammut, kangimut kitaanullu inissisimaneri.
Nunap assingata takutippaa sumi Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingasut, Ilulissat, Sisimiut Kangerlussuarlu inissisimanersut.
Najoqqutaq: polarportal.dk.
Takussutissat Sullivimmiittut: Takussutissat qeriuaannartumiittut illoqarfinnut Ilulissanut, Sisimiunut kiisalu Kangerlussuarmut tunngasut.
Qeriuaannartumi allannguutit annikitsut sakkortuumik kinguneqarsinnaapput
Naak nunap ilua 2-3 meterinik itissusermiikkaluartoq qeriuaannarpoq, sumiiffinnilu arlalinni kiatsikkiartorluni, nunap kiannerulernera kinguneralugu. Agguaqatigiisillugu qeriuaannartoq nunarsuaq tamakkerlugu 2010-miilli 0,3°C-imik kiannerulerpoq. Assersuutigalugu Sibiriami nunap kissassusaa 2007-imiit 2016-imut 0,9°C-imik qaffappoq (Najoqqutaq: DTU Byg).
Immaqa soqutaanngitsutut isikkoqarsinnaagaluarpoq kissassuseq minus 2°C-imiit minus 1,7°C-imut qaffappat. Allanngoriarnerilli annikitsut taakkua allanngoriartorneq takutippaat, ilorraap tungaanut saatikkuminaatsupiluussuusussaq.
Qeriuaannartoq aappat, nunanut sumiiffinni naliginnaasumik qeriuaannartoqarfiusumut kingunerlutsitserujussuarsinnaavoq. Nuna aalaakkaajunnaassaaq imermillu akuneqassalluni. Assersuutigalugu illut, aqquserngit, mittarfiit ruujorillu tunngavitsik manngertoq aalaakkaasorlu annaasinnaavaat. Sineriannilu qeriuaannartup aakkiartornerata kingunerissavaa, neriuinerup annertunerulernera. Neriuineq tassaavoq, immap maliisa sineriak ilanngarteraat. Tamanna ajornannginnerusarpoq qeriuaannartoq peerukkaangat, nuna qeriunnaarluni manngerunnaaraangat. Tamanna aamma uumasunut sunniuteqartarpoq, piniakkaminnik ujarlernerminni nuna aalaakkaangitsoq aqqusaaraangamikku.
Assiliisoq Victor, Adobe Stock.
Assiliisoq: U.S. Geological Survey
Assiliisoq Nordroden, Adobe Stock.
Assiliisoq Stuedal, Adobe Stock
CO2 (kuldioxid) aamma CH4 (metan) aniasarpoq
Nunap iluani qaleriiaat qullersaanni uumassusillit toqunikuini kulstof 2400 Gt uninngavoq. Taassuma ilaa 1700 Gt kulstof qeriuaannartumiippoq.
Kulstofi uumassusillit toqunikuiniippoq aamma qerisuni. Uumassusillit toqunikui tassaavoq uumasut naasullu sinnikui, uumassusillit toqunikuini katersuunnikut ukiut tusintit qaangerlugit ingerlanerani.
Qeriuaannartoq aakkaangat – nunalu taamaalilluni qeriunnaarluni – tappiorarnartut uumassusillit toqunikui allanngortillugit aserorterlugillu aallartittarpaat. Taamaaliorsinnaanngillat nuna qeritillugu. Taamaalilluni kulstof-ip ilaa silaannarmut ingerlasarpoq CO2-tut (kuldioxid) aamma CH4-tut (metan). Tappiorarnartut sumi tamaani nassaassaapput, taamaammallu silap pissusaanut silallu pissusaata allanngoriartorneranut qitiulluinnartutut inissisimallutik.
OQAATSIT
Ataaseq Gt = 1.000.000.000 tons = 1,0 x 109 t.
Nungujartortarneq tassaavoq, uumasuusimasut toqungasut tappiorarnartunit nungujartortinneqartut. Tamanna nunap iluani pisarpoq kiisalu piluttat toqunikut akornanni nunap qaavani.
Tappiorarnartut ataatsimut taaguutaavoq uumassusilinnut mikisuaqqanut ilaatigut ataasiinnamik cellelinnut, taamaalillutik taamaallaat allisitsiummik sakkortuumik imaluunniit mikroskopimik takuneqarsinnaallutik.
Uumasuusimasut nungutinneqartarput tappiorarnartunit, soorlu pupinnit kiisalu bakterianit. Uumasuusimasut molekylet, naasut uumasullu toqusimasut sananeqaataat, qulloorsinnaavaat. Taakkua taaneqartarput nungutitsisartunik siullernik (primærnedbrydere).
Uumasuusimasut toqungasut uumasunit soorlu naasunit, quajaatinit uumasunilluunniit pilersinneqartarput. Uumasuusimasut toqungasut ilaatigut kulstofforbindelsenit sananeqaateqarput.
Takussutissiap takutippaa nuna qeriuaannarfiusoq saneraaniit isigalugu. Nunap iluaniippoq ilaatigut kiliffak toqungasoq naasullu sinnikui. Qullerpaavoq qaleriiaani allanngorartoq, 0°C-imit kissarnerusinnaasoq. Qaleriiaani allanngorartup ataaniippoq qaleriiaani qeriuaannartoq, kissassuaa ukioq naallugu 0°C-ip ataaniittoq. Qaleriiaani qeriuaannartumiipput kulstof uumasunti naasuniillu toqunikuneersoq allanngorneqanngitsoq. Qaleriiaap qeriuaannartumiippoq kulstof allanngorneqanngitsoq uumasunit naasunillu toqunikuninngaaneersoq. Qaleriiaap qeriuaannartup ataaniippoq nuna qerinngitsoq. Tassaniipput CH4 (metan) kiisalu CO2 (kuldioxid), anillassinnaanngitsut, qaleriiaap qeriuaannartup asseqqammatik.
Qeriuaannartoq aakkaangat tappiorarnartut uumasut toqunikut allanngortillugit aallartittarpaat – soorlu assersuutigalugu kiliffaat allallu uumasut toqunikut imaluunniit naasut nunap iluaniittut. Aammattaaq quppaqalersinnaavoq CH4 (metan) aamma CO2-p (kuldioxid) silaannarmut anillaffigisinnaasaannik.
Titartagaq Christina Fromberg
Qangarnitsat tammakaapput
Kalaallit Nunaanni sumiiffinni arlalinni, nunaqarfiit qangarnitsat tuaviinnaq assaaffigineqalerput. Qeriuaannartormi aappat, nunamik nungujartortitsisinnaasut aallartissinnaapput, aarlerinarsissalluni, qangarsuarmiit eriaginartut inuit kulturiineersut asiusinnaammata annaaneqarlutillu. Ajornartorsiut nunarsuarmi allami aammattaaq taamaappoq, qeriuaannartup aattornerani.
Kalaallit Nunaata Kitaani attakoqarpoq pisoqarujussuarnik, 4.500 ukiut angullugit pisoqaatigisunik. Sineriammi Qeqertarsuup Tunuaniit Upernavimmut siaruaqqapput.
Taakkunani attakuniipput ilaatigut ammit sinneri, saanikut, eqqakkat allallu qangarnitsat. Taakkua sinnikut aallaavigalugit qanga inuit kalaallillu, attakut eqqaanni inuusimasut, paasisaqarfigineqarsinnaapput.
Ullumikkut attakut qangarnitsallu eriagisassat qeriuaannartumit allanngutsaalineqarput. Qeriuaannartorli aappat, uumasuusimasut tappiorarnartunit nungutinneqassapput annaaneqarlutillu.
Foto og årstal: Ukendt
OQAATSIT
Inuit Issittumi inuusunut assigiinngitsunut ataatsimut taaguutaavoq, Thule-kulturimit aallaaveqarluni. Kalaallit Nunaaniit, Canadamiit Alaskamiillu aallaaveqarput.
Attakut tassaapput qangarsuaq nunaqarfiusimasuni eqqakkat, soorlu nerisat assersuutigalugu uiluiit uillullu qaleruaat – aamma annoraamerngit sinnikui ikumaartitanillu aamakut.
