Kalaallit Nunaata sermersua pissusissamisoorunnaartoq
Kalaallit Nunaata sermersua pissusissamisoorunnaarpoq, milligaluttuinnarlunilu sermeq aakkiartormat. Ukioq 2000-imiit aakkiartornera sukkatsikkaluttuinnarpoq. Tamanna immap qaffanneranik kinguneqarpoq.
Piviusunut nassuiaat: Gigaton
Ataaseq Gt = 1.000.000.000 tons = 1,0 x 109 t.
1840-imiilli ulloq manna tikillugu Kalaallt Nunaata sermersua 9.300 GT (Gigaton) missaanik annikillisimavoq. Tamanna imertut 9.300 km3-isut annertussuseqarpoq. Tamanna silap pissusaanik ilisimatusartut naatsorsuisimanerisa takutippaat.
Kalaallit Nunaata sermersua milliartorpoq
Sermersuup ilanngaataata affaata missaa ukioq 2000-imiit pivoq. 2002 -miit 2021-mut Sermersuaq katillugu 4470 Gt missaanik ilanngarsimavoq. Assingaa immap 13 mm missaannik piffissap taassuma ingerlanerani qaffassimanera. 2020-mi DMI-mi ilisimatuut nalilerpaat imaq agguaqatigiisillugu ukiumut, silap pissusaata allanngornera pissutigalugu, 4 mm-inik qaffattartoq. Taassuma kisitsisip aammattaaq takutippaa, kianneruleraangat immap killingata qaffattarnera. (Najoqqutaq: Polarportalen).
Ajoraluartumiik ajoqusiineq ilorraap tungaanut saatinneqarsinnaanngitsoq pereersimavoq. Nunarsuarluunniimmi tamarmi aalajangertuungaluarpat nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusaata kissatsikkiartornera kingaallatsinniarlugu, ullumikkullu ulloq aallarnerfigalugu silaannarmut CO2-mik aniatitsineq unitsinniarlugu, qularnanngitsumik sermersuarmiit siku 110.000 Gt (Gigaton) suli aattussaavoq. Tamanna imermik 110.000 km3 naleqarpoq. Tamatuma kingunerissavaa nunarsuaq tamakkerlugu immap minnerpaamik 27 centimerimik qaffannera. Tamanna ullormiit ullormut pinavianngilaq, ukiulli untritillit arlallit ingerlanerini pissalluni.
Nutaajulluinnarpoq ilisimatuut sermersuup aakkiartornera minnerpaaffissaanik kisitsisitalersinnaammata. Kisitsit taanna pilerpoq sermimik qaammataasatigut nakkutiginninnikkut kiisalu ukiut qulikkaat marluk ingerlanerini uuttortaanikkut Danmarkip Kalaallit Nunaatalu Ujarassiornikkut Misissuisoqarfiata (GEUS) ingerlataanik. Kisitsit piviusut aallaavigalugit tunngaveqarmat assortorneqarsinnaanngilaq – piviusuuvoq. (Najoqqutaq: GEUS).
Nunap assingata takutippaa Kalaallit Nunaata sermersuullu portussusai assigiinngitsut.
Najoqqutaq Wikipedia/Wikimedia
Kalaallit Nunaata sermersua allanngorartuarpoq
Nalunngilarput Sermersuaq arriitsumik ingerlasoq, kisianni tamatigut qeqqaniit sinaata tungaanut. Nalunanngilarputtaaq Sermersuaq portuninngortartoq nittaakkaangat, pukkilisarlunilu sermeq aakkaangat, kiisalu sermip sinaanit imaanut uukkaraangat.
Siusinnersusukkut sermeq Sermersuarmiittoq ataatsimut isigalugu oqimaaqatigiippoq. Tassa imaappoq, nittaalaq sialullu ukiunut arlalinnut agguaqatigiisillugu taamaaginnapajaartarpoq, sermimut qaavaniittumut aattumut imaluunniit uukkaasunut naleqqiullugu.
Ukiulli 2000-ip missaaniit Sermersuaq allanngoriartulerpoq. Maannakkut Sermersuaq imaanut sermimik annertunerusumik tunisisarpoq, nittaallap sialuullu ilassutigisinnaasaat angummassinnaajunnaarsimalluni.
Assip takutippaa ”Annertussusaata oqimaaqatigiinnera” ataatsimut isigalugu ajornanngitsumik takutinneqarsinnaasoq:
ILASARNERA nittaallamiit Sermersuup qutsinnerpaaffianut nakkartumit pisarpoq.
ILANNGARNERA marloqiusanik aallaaveqarpoq: qaavaniit aanneq kiisalu uukkaanikkut, tassa imaappoq, sermeq uukkaasarfimmiit katagartartoq. Ilanngarnera immamut avatangiisimiittumut pisarpoq.
Titartagaq Christina Fromberg
Sermersuaq qaavatigut naaqqatigullu aakkiartorpoq
Qaavatigut aakkiartornera
Issittumi silaannap kissarnera malunnartumik qaffappoq, taamaammallu sermeq annertunerusoq aattarluni. Aannerata ilaa immamut kuuttarpoq. Ilaa sermip quppaani qereqqittarpoq, ilaali qaarsuik tikillugu seerisarluni. Erngup taassuma qaarsuik pujassartarpaa sermip immamut ingerlarnga sukkatsittarlugu.
Sermimut seqernup qinngornerisa uterarnerisa qulaaniit aakkiartorneq sukkatsittarpaa
Aput nutaaq apummiit nutaanngitsumiit qaqorneruvoq. Aput nutaanngitsoq apummit nutaamit qallerneqanngippat, Seqernup qinnguaanik milluaanerusarpoq. Tamanna sermip aakkiartornerunermik kinguneqartarpoq.
Seqernup qinngornerisa uterarnerat allanngorsinnaavoq, imaq taarneq annertusigaangat, nuna ammasoq taarneruleraangat, aammali sermeq kinguneruttoq ipertuunngoraangat taanernulerlunilu. Aajuna sermersuaq sumiiffik (punkt) 660 Kitaani Kangerlussuarmi. Sermeq marrarmik, sioqqanik ujaraaqqanillu akoqarpoq. Sermip qaava aakkaangat sedimenti (ujaqqat aserorternikut) annertunerulersarpoq sermerlu taarsilluni. Sedimentit qinngorneq milluguttarpaat taamaalillunilu aakkiartorneq annertunerulersarluni.
Assiliisoq: Lars Andersen
Naqqaniit aakkiartorneq
Sermip, imaanut sisugaangami ”sermip sisoortup nuggersimaneri” pilersittarpai. Tamakku sermip nuggersimanerisa ilaat imaanut km arlalippassuit sisusimasarput. Immap kissakkiartornera ilutigalugu taakkua sermip sisoortup nuggersimaneri ataaniit aakkiartulersarput. Tassa ima isumaqarpoq, saannerulersartut iluliannguullutillu uukkaqqajaanerulersartut.
Najoqqutaq: Alfred Wegener Instituttet.
Piviusunut nassuiaat
Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertanit annersaavoq. Kalaallit Nunaata qaava sermimit 80 %-imik annertunerusumik qallersimavoq – Sermersuaq. Nunap uliguaatut annertoorujussuartut oqimaatsumillu qalleqqavoq. Portunerpaaffimmini 3200 meterit sinneqqavai katillugulu initussusia (rumfang) 2.900.000 km3-ip missaaniippoq (2.900.000 Gt).
Sermeq Kalaallit Nunaaniittoq tamarmi aattuuppat imaanullu kuulluni, immap qummut killinga 7 meterit missaannik qaffassagaluarpoq.
Sermersuup initussusia pissutsinit arlalinnit aaliangerneqartarpoq
Sermersuup katillugu initussusia qanoq pissusilersornersoq nakkutigissagaanni, pissutsit arlallit isiginiarneqartarput: Tassa Sermersuup qaavata annertussusaata oqimaaqatigiinnera, ilulissat sermillu uukkaanerat kiisalu Sermersuup ataatsimut initussdusiata oqimaaqatigiinnera.
Qaavata initussusiata oqimaaqatigiinnera tassaavoq nittaallap sialuullu qaavanut tuttartup oqimaaqatigiinnera sermimut qaavani aattartumut naleqqiullugu.
Uukkaasup Sermersuaq ilanngartarpaa, sermeq imaanut sisugaangat, ilulissatullu nakkaalluni.
Katillugu initussusiata oqimaaqatigiinnera tassaavoq ataatsimut initussutsimik annaasaqarneq – tassa qaavaniit aanneq kiisalu imaanut uukkaanerit.
Ataani takutitassiami ataatsimut Kalaallit Nunaata sermersuata 1985-imiit 2020-mut aakkiartornera takuneqarsinnaavoq. Takuneqarsinnaavoq sermersuup initussusia 1990-ikkut naalerneraniilli annikillisimasoq.
Ataatsimut initussusaata oqimaaqatigiiffii
immikkoortuilu 1987 – 2021 (ukioq hydrologiskiusoq)
OMB: Kurve-p tungujortumik qalipaaserneqarsimasup takutippaa nittaallap sialuullu annertussuseq qaavaniittoq qanoq sunnersimatigineraa. Taanna kurveq positivimiittuassaaq ullumikkut silaannaap pissusaa taamaatsillugu. Tassa isumaqarpoq, maannakkut silaannaap pissusaa taamaatsillugu qaava annertusiartuinnartussaasoq qaavanit piiartumut naleqqiullugu.
Ataatsimut initussusaata oqimaaqatigiiffii
immikkoortuilu 1987 – 2021 (ukioq hydrologiskiusoq)
MMB: Kurve-p qorsummik qalipaaserneqarsimasup takutippaa, qanoq pisoqartarnersoq sermeq imaanut ilulissatut uukkaagaangat. Tamanna aamma taasarparput ilulissat uukkaanerattut. Tamanna immap qaffanneranik kinguneqartarpoq. Tassa imaappoq annertussuseq ilanngarneqartuaannartoq sermeq uukkaagaangat.
Ataatsimut initussusaata oqimaaqatigiiffii
immikkoortuilu 1987 – 2021 (ukioq hydrologiskiusoq)
BMB: Kurve-p sungaartup takutippaa annertussutsip oqimaaqagiinnerata tunngavia. Tassaapput pisut annikitsut sermip ataani pisartut. Tassaasinnaapput nunap iluaniit tangiunnerit imaluunniit kissartut sarfaattut. Kurve sungaartoq negativiujuaannarpoq, tangiunnerlu pissutigalugu annertussuseq ilanngartertuaannarpoq.
Ataatsimut initussusaata oqimaaqatigiiffii
immikkoortuilu 1987 – 2021 (ukioq hydrologiskiusoq)
TMB: Kurve aappalaartoq kurvinit tungujortumit, qorsummit sungaartumiillu pilersinneqarpoq. Sermersuup katillugu annertussusaata oqimaaqatigiinnera takutippaa – tassa imaappoq ilassutigisartagaa nittaalaq sialullu aallaavigalugit kiisalu Sermersuup qaavata aakkiartornera sinerissamilu uukkaanera ilanngaatigalugit. Sermersuarmik alliartortitsisinnaasoq tassatuaavoq nittaalaq naammattoq nakkarpat allat pisut oqimaaqatigilerlugit – imaluunniit nillertippat aakkiartorneq unikaallatsillugu imaluunniit unitsillugu. Katillugu annertussutsip oqimaqaatigiinnera 1997-imiilli negativiusimavoq. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaata Sermersuata 1997-imiilli annertussusaa ukiut tamaasa ilanngariartorsimasoq
Kurve-p tunguusap takutippaa annertussutsimik ilanngaatip katinnera, ukiumiit ukiumut ilanngaatit katillugit. Takutippaa annertussutsip sikumik ilanngaataa 1990-ikkut naalerneranniilli annikilliartorsimasoq.
Naalisaatit:
Ukioq hydrologiskiusoq
Issittumi silap pissusaanik misissuigaanni, hydrologisk ukioq aallaavigineqartarpoq. Ukioq hydrologiskiusup sermip qereqqittarnera aattarneralu malittarpaa. Tassa imaappoq ukioq hydrologiskiusoq 1. september ukiullu tulliani 31. augustip missaata tungaanut sivisussuseqarpoq. 1. septemberimiit siku qereqqilersarpoq. Junip missaaniit Kalaallit Nunaata sermersua aalluni aallartittarpoq, augustillu qeqqata kingorna naasarluni. Ukiumiit ukiumut aattorneq qaqugukkut aallartittarnersoq nikerarpoq.
Asseq una assilisaavoq 13. juni 2019 Qaanaap eqqaani Kangerlussuarmi (Inglefield Bredning) avannarpasissuseq 78-imi. Nalinginnaasumik ukiup taamaalinerani sila suli ukiuussagaluarpoq aalaakkaasumillu imaq sikuulluni. Assip takutippaa silaannaap allanngoriartornera qanoq sunniukkaluttuinnarnersoq.
Assiliisoq: Steffen M. Olsen, DMI.
Ilisimasagut amerlapput – ilisimanngisagulli aamma amerlallutik
Nalunngilarput sermeq aattarmat kiassuseq qaffakkaangat. Qulakkiivilluguli ilisimanngilarput, siunissami kiassutsip allanngoriartornera qanoq sukkatigisumik pissanersoq.
Nalunngilarput sermeq sukkatsittartoq imaanut avalakkaangami naqqani imertaqalerluni. Ilisimasagulli amingaateqarput, paasissallugu sermeq qanoq sukkatigisumik ingerlasarnersoq.
Nalunngilarput sermeq taarsisartoq kissatsikkaangat. Tamanna pisarpoq kissatsinneq pissutigalugu ipeq katersuunnikoq nuigaangat, sermillu qaavani quajaatit taartut naaleraangata. Sermip seqernup qinngornerinik milluaanera annertusarpoq, tamatumalu kingunerisarpaa seqernup nukinginik tingooraanerulerneq. Ilisimasagulli amingarput, qanoq ililluni qanorlu sukkatigisumik sermip qinngornernik milluaanera allanngoriartortarnersoq.
Apeqqutit akineqanngitsut suli amerlapput. Taamaammat nunarsuaq tamakkerlugu ilisimatuut apeqqutit akissutaat suli ilisimanngisagut akissutisiniarsaralugit sullipput.
